Aamiaisvertailua Serenade vs Symphony

Teimme viikon välillä pari risteilyä Silja Symphonyn ja Silja Serenaden Commodore-luokan hytissä. Ajatukseeni tuli kesken reissun, että teenpä pienen vertailun näiden sisarusten aamiaisen tarjonnasta (ja vähän muustakin). Se on tiedossa, että aamiaiset eivät ole identtiset laivoilla, mutta että eroa olisi paikoitellen näinkin paljon olikin sitten yllätys.


Aloitetaan ensin tehdystä matkasta, eli Symphony 26.01.2018 perjantai. Hytti 11312, eli laivan kulkusuuntaan nähden vasemmalla puolella parvekkeeton hytti heti sviitin vieressä.

Hytti oli perusilmeeltään siisti, kuten aina. Kylppärin toaletti välineinä löytyi tutut välineet: 2 hammasharjaa + hammastahna, 2 parranajosettiä, 2 shampoota ja 2 suihkugeeliä. Aamu-/kylpytossut on kodonneet valikoimasta. 2 (laina) kylpytakkia löytyy.
Jääkaapissa 0,75cl pullo laivan kuohuviiniä, 2 tölkkiä olutta, 2 tölkkiä cokista, 2 tölkkiä Spriteä sekä pullo kuplavettä että pullo vettä ilman kuplia.
Hytissä oli myös hedelmiä oleskelutilan pöydällä: 2 ananaskirsikkaa, banaani, luumu, omena ja muutama tumma viinirypäle.

Serenadella reissasimme 02.02.2018 perjantai ja hyttinä 11324 keulassa loungen yläpuolella.

Hytti oli perusilmeeltään siisti, kuten aina. Kylppärin toalettivälineinä oli 3 parranajosettiä sekä 2 shampoota! Ei kylpy-/aamutossuja täälläkään. Kylpytakit löytyi, kuten Sympallakin.

Jääkaapin santimet oli lähes identtiset. Ainoastaan 2 Spriteä oli vaihtunut kahdeksi Fantaksi.
Hedelmäpussi löytyi peilin edestä sängyn päädyssä ja sisälsi 3 luumua, mandariini, omena, banaani ja reilusti vihreitä viinirypäleitä.

Molemmilla aluksilla tilasimme hyttiaamiaisen menomatkalla. Mikään kiire ulos laivasta ei ollut kummallakaan kerralla, joten aamiainen nautittiin kaikessa rauhassa.
Ensin jälleen Symphonyn aamiainen. Jo aamiaista tilattaessa Commodore-emäntä huomauttaa että aamiainen on suppea ja sisältää vain "pari sämpylää". Mieleen tuli lähinnä, että he eivät halua aamiaista nautittavan hytissä, vaan ravintolassa. Aamiainen tuli silloin kun oli tilattukin ja oli juuri sellainen kuin muistimme: sämpylöitä, croissanteja sekä leikkeleitä. Juomana oli kahvia ja tuoremehua. Kahvin tilalle olisi saanut myös teetä tai kaakaota.

Serenaden aamiaista tilattaessa ei varoiteltu aamiaisen suppeudesta, vaan kysyttiin juomatoiveet sekä mihin kellonaikaan aamiaisen haluaa saapuvan. Aamiainen sitten yllätti meidät positiivisesti. Tarjonta oli kuin eri maailmasta, verrattuna Symphonyn vastaavaan. Ainoastaan sämpylät oli pienoinen pettymys. Sämpylöitä oli vain kaksi kappaletta ja nekin mini-kokoisia!

Sitten siirrytäänkin suoraan paluumatkan aamiaiseen. Kummallakin aluksella kävimme Bon Vivantessa aamiaisella, vain ja ainoastaan siksi, että voimme vertailla niitä keskenään. Sympalla tarjoilija valitsi meille pöydän.
Sympalla tilasimme munakkaat, itselleni pyysin pekonia vielä lisäksi samalle lautaselle. Tilaaminen tapahtui jälleen kerran englanniksi.

Sämpylät olivat "normaalia" kokoa mutta croissantit pieniä. Joka kerralla ihmetyttää tuo leipäkorin sisältö. Valikoima on kuin se olisi yhdelle hengelle: yksi sämpylä/lajike. Mikäli haluaa toisen samanlaisen sämpylän, tulee se tilata tarjoilijalta ja hän tuo samanlaisen leipäkorin sisältöineen. Sama pätee myös leikkeleisiin.

Serenadella meidät vastaanotettiin suomeksi ja saimme itse valita haluamamme pöydän. Tällä kerralla valitsin Bon Vivante plate:n ilman makkaraa. Ukkokulta tilasi jälleen munakkaan. Aamiaisen jälkkäriksi otin ohukaisen.
Leikkelelautanen oli pelkistetty. Sämpylät olivat mini-kokoisia ja jälleen niitä oli yksi kutakin (paitsi croissanteja). Leikkelelautasella olleet miniluumutomaatin puolikkaat ei oikein soveltuneet sämpylän väliin laitettavaksi. Tilaamalla toki olisi jälleen saanut lisää samanlaisia, mutta...
Munakas muistutti ulkoisesti enemmän paistettua munaa, kuin munakasta. Juustoakin siellä piti olla, vaan maussa sitä ei kuulemma ollut. Aamiaislautanen yllätti  positiivisesti.

Kaiken kaikkiaan, on makuasia kummasta laivan aamiaisesta sitten loppujen lopuksi pitää enemmän. Hyttiaamiaisissa Serenade vie voiton 6-0, mutta toisaalta nuo onnettomat sämpylät pudottaa kyllä taas alaspäin. Bon Vivanten aamiaisen kanssa on makuasia kummassa on parempi. Itse pidän isommista sämpylöistä, ja vaikka leikkelelautanen on kummassakin Bon Vivanten tarjoilussa melko mitätön, niin Symphonylla on enemmän valikoimaa. Ja mitä tulee munakkaaseen. Munakkaalla ja paistetulla kananmunalla on eroa.

Makuasioita...

Pahoittelut kaikista kirjoitusvirheistä. Lukihäiriöni ei ole vieläkään korjaantunut!

Kauraleipä kylmään uuniin

Kuullostaapa helpolta ohjeelta. Aineksiakaan ei ole paljoa:
-3,5 dl taskulämmintä vettä
-1 tl suolaa
-½ rkl hunajaa
-pussi kuivahiivaa (meillä se oli vanhentunut jo 2015)
-1,5 dl kaurahiutaleita
-noin 5 dl vehnäjauhoja tai muita jauhoja

No tuumasta toimeen, kun leipää teki mieli...
Ainekset esiin ja kuten tuossa jo tuli mainittua, niin hiiva oli "hiukan" ikääntynyttä. Tuskin menoa haittaa... Suolan vuosikerrasta ei ole aavistusta, mutta muut ainekset oli kutakuinkin kuukauden sisään hankittuja. Tai vedestä en mene takuuseen, saattaa olla vaikka kuinka vanhaa.
Any way...
Vähän huoneenlämpöä lämpimämpi vesi pinkkiin kulhoon ja hunaja, kuivahiiva ja suola perään. Lastalla vatkaaminen ei ollut hyvä ajatus, mutta pallovispilä toimi. Sitten sekaan kaurahiutaleet ja jauhot "vähitellen" eli mun tapaksessa kahdessa erässä. Hillitöntä veivaamista jauhokupillisten välillä. Ja kas kummaa. Pallovispilä olikin taikinaa täynnä. Silmin katsottuna taikina oli ok ja riivin vispilästä taikinanrippeet kulhoon muun taikinan jo

ukkoon. En siis vaivannut ollenkaan käsin. Virhe!
Takikna kohosi kivasti 20 minuutissa. Tuntui jo siltä että tämä saattaa onnistua.

Onneksi tuo tunne ei kestänyt kuin 7 sekuntia. Olin laittamassa ensimmäistä kertaa näppejäni taikinaan, ja se olikin aivan liian löysää muotoiltavaksi leiväksi, nuun kuin ohjeen mukaan olisi pitänyt tehdä.
No mitä nyt sitten? Onko mitään vuokaa, jossa voisi sen paistaa? No ei tietenkään! Enhän koskaan leivo, niin ei mulla vuokaakaan ole. Päätin sitten kipata taikinan leivinpaperille.

Ja kuten otsikossakin luki, kauraleipä kylmään uuniin, niin nyt oli se helpoin vaihe. Epämääräisen muotoinen veltto taikina uunipellillä uuniin ja uuni 225 asteeseen, sekä ylä- että alalämmöt päälle. Odottelua noin 30 minuuttia jolloin hassun näköinen leipomukseni oli saanut pintaansa jo hyvin väriä.

Ohjeen mukaan olisi pitänyt vielä 10 minuuttia paistaa, mutta sitten olisi tullut jo koksileipä.
No joo... Ei tuo mikään kaunis ole, mutta kyllä sen yhden leivän syö. Suolaa pitäisi laittaa enemmän, ja niitä jauhojakin voisi olla.

Kokeilussa katamaraani FSTR

En ole aiemmin saanut kutsua minkäänlaiselle matkalle, joten oli suuri yllätys kun Viking Line sellaisella minua lähestyi. Kohteena oli FSTR. Katamaraani, jonka Viking Line on vuokrannut Ruotsista.
FSTR eli HSC Express on vakaajin varustettu katamaraani. Huippunopeus neljän 20RK270 Catepillar moottorein varustetussa katamaraanissa on 48 solmua, mutta Helsinki-Tallinna välillä maksiminopeus on noin 30 solmua eli noin 55km/h. Potkua koneissa on 28 800 kW. Pituutta aluksella on 91 metriä. Henkilöautoja mahtuu kyytiin 120 kpl ja matkustajia reilu 800. Istumapaikkoja on enemmän, joten kaikille riittää paikkoja.

Kuva: Sami Penttilä

Ja sitten itse asiaan. Meitä kutsuvieraita oli paikalla nelisen kymmentä. Paikalla oli niin lehdistöä, bloggaajia sekä harrastajia. Ensiajatukset oli, että alus on avarampi ja tilavampi mitä ulkopuolelta katsoen voisi olettaa. Istumapaikkoja on runsaasti ja istuimet ovat reilun kokoiset. Jopa minä, XXXL kokoisena, mahduin helposti istuimiin istumaan. 

Tervetulotilaisuus oli katettu VIP Club Loungeen, jossa oli shampanja jo odottelemassa laseihin kaadettuna. "Tico" piti lyhyen tervetulopuheen ja saimme kuulla pääsevämme haluttaessa komentosillallekin ajon aikana. Loungen antimet oli vapaassa käytössä komentosilta visiittiä odotellessa ja kuohuviinilasit käytiin pöydissä täyttämässä. Toki itsekin sai haettua tiskiltä, jos niin halusi.

Tarjolla oli lämmintä syötävää laidasta laitaan. Oli kalaa, kanaa, piiraita, kasvisruokaa jne. Pieneen tilaan saatu kattava valikoima moneen makuun. Itse jäin kaipaamaan tuotekohtaisia raaka-aine luetteloja, joissa olisi ilmennyt mahdolliset yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat. Nyt kyllä henkilökunta vastasi kohteliaasti kysymyksiin, mutta helpommalla olisi päässyt pienin kyltein, jossa olisi merkinnät raaka-aineista. 

Viinit oli hanapakkauksissaan esillä tiskillä. Esteettisesti ei kauneinta, mutta toimivaa ja samalla pakkauksesta näki mitä se sisältää. Ei moitittavaa. Smoothieautomaatissa oli punaista, vihreää ja tummemman punaista "muotijuomaa". Missään ei lukenut mitä mikäkin on, joten maistamatta jäi itselläni. Jälkeenpäin sain kuulla, että oli smoothie vaihtoehdot kerrottu, mutten ollut huomannut niitä. Olut ja limpparit piti pyytää tiskiltä.

Harmajan jälkeen aluksella oli lupa nostaa nopeutta ja jännityksellä odottelimme, että tuntuuko rivakampi meno missään. Itse kiihdytys ei tuntunut millään tavoin. Peräpään tärinä hieman lisääntyi ja moottoreiden ääni voimistui. Siinä kaikki. Ja pakkohan sitä oli ottaa hienoista vesijettien tekemistä suihkuista ottaa kuvia. Valitettavasti VIP tilassa autojen ajoramppi peitti näkyvyyden suoraan taakse, joten vesisuihkua oli mentävä katsomaan tilan kulmista. Torstaina oli pientä tuulta, noin 6-8m/s ja se kyllä tuntui aika hyvin.

Komentosillalle pääsimme noin puolisen tuntia ennen Tallinnaan saapumista. Oli jälleen aivan erilainen komentosilta aikaisempiin verrattuna. Osa ikkunoista oli todella korkealla ja osa taas matalalla. Hienot näkymät avautui ja kuvia räpsittiin paljon.

 Karvanopat ja wunderbaum...

Vessa. Tuo pieni ja hyvin tarpeellinen paikka. Tässä aluksessa oli sekä "unisex" vessa että miesten- ja naistenvessat. Yllättävintä siellä oli kylmyys. Lämpötila oli suunnilleen sama kuin ulkona. Vesihanoissa taasen oli varoituskyltit kuumasta vedestä. Ei kyllä ollut tuolla käynnillä kovinkaan kuumaa, ei ainakaan niin kuumaa että olisi pitänyt varoitella.

Kaikenkaikkiaan FSTR oli positiivinen kokemus. Jos Tallinnaan on menossa tai sieltä pois FSTR on hyvä vaihtoehto. Ei voi verrata kilpailijoiden mihinkään alukseen. Samaa on ainoastaan reitti. FSTR ei ole huvittelualus, vaan matkustusväline. Ei ole trubaduureja eikä karaokea, meritansseista puhumattakaan. Pieni kauppa löytyy, kahvio sekä baari sekä VIP lounge. Lapsille on eriväriset istuimet.

Loungen antimia suosittelen lämpimästi ja Viking Line klubikortilla loungen antimet saa 25€ hinnalla/henkilö. Ilman korttia hinta on 30€ ja nämä hinnat tulee matkalipun lisäksi.

Suuret kiitokset, Viking Line, mahdollisuudesta tutustua alukseen. Kiitokset myös hyväntuuliselle aluksen henkilökunnalle!