Reissu tuli varattua jo hyvissä ajoin marraskuussa, heti kun kuulin milloin laiva aloittaa liikennöinnin. En ole koskaan aiemmin ollut näin pian valmistumisen jälkeen mukana matkassa.
Terminaaliin saavuimme reilusti ennen aikojaan, koska meillä ei ollut kiire mihinkään. Hämmästelimme aulassa punaisen maton asennusta sekä valokuvauspistettä. Lähtöselvitys tehtiin nopeasti asiakaspalvelupisteessä.
Rauhassa odottelimme ajan kulumista baarissa. Finlandian lähdettyä matkustajineen olikin baarissa jo väljempää.
Puolisen tuntia ennen lähtöselvityksen sulkeutumista siirryimme kohti odotustiloja, minä valokuvauksen kautta, jolloin mukaani sain matkamuistoksi avainkaulanauhan valokuvineen sekä drinkkikupongin.
Alkoikin penkeillä odottelu... ja odottelu... ja odottelu... Helsinkiin saapuvia matkustajia oli kuulutuksen mukaan niin paljon, että laivaannousu viivästyy. Noin 15 minuuttia myöhässä, viimein pääsimme kävelemään kohti tuota uutta alusta.
Noin 700 metrin kävelyn jälkeen olimme perillä ja kuten aina, päädyimme aulaan, jossa ihmiset matkalaukkuineen yrittävät mahtua kahteen hissiin. Hissit olivat kiitettävän nopeita. Siitä iso plussa. Sitting Loungen läpi kohti Burger Kingiä. Sitting Loungen matto oli mielestäni aika kauhea. Näytti vaalealta matolta, johon joku olisi kaatanut juomansa.
Burger Kingin asiakkailla oli piipparit pöydillä, joten jonoa oli. Päädyimme sitten viereiseen Fast Laneen joka miellytti silmää ja siellä oli jopa ikkunapaikka vapaana. Lähdin ruokaa valitsemaan, mutta selkeä kulkujärjestys ei tullut ilmi mistään. Fast Laneen menin sisälle kassojen kautta, joka oli looginen reitti istumapaikoistamme. Lämpimän ruoan jonottaminen olikin sitten kaksipiippuinen juttu, kun osa jonotti siinä, jossa sai itse lapata ruoat lautaselle ja osa toisessa päässä huudellen henkilökunnalle. Viitisen minuuttia odottelin, että henkilökunta edes ottaa katsekontaktin, että tiedän tulleeni huomatuksi. Toivomaani reaktiota ei tullut, joten kysyin sitten ääneen, että saako tästä tilattua Fish & Chipsit. Ääneen tilaaminen tuotti tulosta ja pyydettiin odottelemaan viisi minuuttia. Sillä ajalla sai kätevästi haettua juomat.
Syötyäni ja juotuani lähdimme katsastamaan laivan muita tiloja. Hevonen tuli vastaan. Löysimme pubin. Löysimme myös katetun terassin. Kauppa oli valoisa, tilava ja hyvällä valikoimalla. U-muotoisena se taas on huonosti liikkuvan painajainen: joutuu kävelemään osastoja edes takas, koska sisäänkäynti (jonka löysimme) oli kaupan keskellä. Kaupan alakerrassa emme käyneet, koska polvissa jomotti. Paljon oli tuotteita ilman hintalappuja.
Kaupasta poistuttaessa olikin Megastar saapumassa Tallinnan satamaan ja siinä vaiheessa poistuu osa matkustajista ja vapautuu istumapaikkoja muualtakin kuin ruokapaikoista.
Pubista löysimme pöydän ikkunan vierestä, lähes perimmäisestä kulmasta. Paikka oli melko mukava, kunnes uudet matkustajat saapuivat ja alkoi röökaajien ulkona juoksu. Todella vetoinen ja kylmä paikka, vaikkei ulkona ollut edes pakkasta. Sääliksi käy henkilökuntaa tuossa kylmyydessä.
Pubissa nautiskelimme antimia aina Helsinkiin saapumiseen saakka.
Laitetaan vielä plussat ja miinukset näin ensikerrasta:
Plussat: runsaasti istumapaikkoja, leveät käytävät, valoisa, tasainen kyyti, ei muovisia astioita, lähimaksu kortilla maksaessa, paljon pistorasioita!!!
Miinukset: vetoisa pubi, "piilotettu" info, ahdas maihin-/laivaannousukansi. itsepalvelumaksu "ei töötä" kaupassa, surkea wi-fi
8/10 ei huono. Pitää tulla kesemmällä uudelleen, kun on valoisaa ja uusi terminaali avattu!
Tässä vielä itämeren norpan suojeluun osallistuneiden nimet digitaalisessa taulussa. Kuvittelin tuon olevan koko ajan näkyvillä.
Milloinkohan tulee ne luvatut kaiverrukset laivaan?
Löysin itseni
