sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Bon Vivant: Menu Nordic 14.12.2019

Bon Vivant on vuosikausia ollut Sympalla ainoa ravintola, jossa en ole käynyt ruokailemassa. Usein olen sillä silmällä listoja selaillut, mutta syystä tai toisesta on vaan jäänyt menemättä. Yksi syistä on ukkokulta, joka ei juurikaan syö mitään, mikä on uinut. Tonnikala (tölkitetty) sekä kalapuikot ja katkaravut ovat ainoat poikkeukset. Vaikka tällä hetkellä Menu Nordiciin kuuluu kalapainotteisia ruokia, päätimme silti kokeilla. Ajatuksena oli, että annokset on pieniä, eli ei ole niin ylitsepääsemätöntä syödä pois.
Saimme varattua lähes täyteen buukatussa laivassa 20.00 pöydän meidän ensikokemukselle Bon Vivanten illalliselle. Meille valikoitui ikkunapöytä. Ikkunapöytä on mieluisa, vaikkei ulkona näkynyt kuin mustaa.

 
Työkaluvalikoima

Kerron vielä, että en tunne viinejä ollenkaan. Eli viinit arvostelen juurikin oman makuni mukaan. Valkkarit ei ole koskaan olleet suosikkejani ja olenkin aina sanonut, että ainoa juotava valkkari on kuohuviiniä. Myöskään Fine Dining ei ole koskaan ollut kuin kaukaisissa haaveissa, joten makumaailma ja sanasto tulee ihan omasta hatusta.

Ensin meille tuotiin ensimmäisen ruokalajin viini ja pullo Menu Nordiciin kuuluvaa vettä. Ilman kuplia tällä kerralla. Viininä oli 8cl Bechtheimer Riesling Trocken 2015, Dreissigacker, Rheinhessen, Germany. Maultaan helposti juotava, ei makea.



Hetken kuluttua saapui keittiömestarin tervehdys: Kampasimpukkaa kukkakaalipyren kanssa. Oli oikein maistuva tervehdys! Kukkakaali ja kampasimpukka sopivat paremmin kuin hyvin yhteen.



Sitten saapui jo 1. virallinen ruokalaji: Salmon & Nettles, eli lohta ja nokkosta. Nokkonen oli peston muodossa lohen alla. Vierellä meriravun pyrstöä sekä luomumuna, joka on kypsennetty 64°C. Lohi oli suussa sulavaa, mehukasta. Kalan oma maku maistui juuri niin kuin kalan maun kuuluukin maistua. Meriravun pyrstö oli haasteellisempi, koska oli kuoressaan. Kotona sitä olisi ottanut pysrtön käteen ja keinolla millä hyvänsä kaivanut lihan esille. No, onnistui tuo toki haarukalla ja veitselläkin.



Vuorossa oli seuraavan ruokalajin viini: 8cl Spätburgunder "Tradition" 2016, Philippe Kuhn, Pfalz, Germany. Tuoksu tällä viinillä oli miellyttävän pehmeä, marjaisa, hedelmäinen. Maultaan helposti lähestyttävä, kevyt. Omasta mielestäni sopii myös seurusteluviiniksi.



Ruokalaji 2. vuoro: Venison & Roe eli peuratartar sekä muikun mätiä. Tätä annosta jännitin ennakkoon eniten. En ole ollut tartarin ystävä koskaan. Peuratartar yllätti minut positiivisesti. Liha ei ollut niin riistamainen kuin olin ennakkoon pelännyt, vaan pehmeä, miellyttävä. Jopa suutuntuma oli ennemminkin mediumiksi paistetun lihan tapainen. Punasipuli ja smetana ryhdittivät mietoa lihan makua.


Seuraava viini oli vuorossa: 12cl Viré-Clessé, 2014, Domaine de la Bongran, Bourgone, France. Valkoviini hämmästeltäväksi. Tuoksu pehmeä, miellyttävä. Maku jälleen helposti lähestyttävä. Voisin jopa seurustelujuomana juoda.



Ruokalaji 3. oli jo seuraavana: Pike & Lobster eli haukea ja hummeria. Tätä ruokalajia odotin. Eli kalan ystävänä hauki on kuulunut aina suosikkeihini. Hummeri-haukikvenelli oli uusi tuttavuus. Paistettu hauki oli maukasta ja pehmeää, mutta ohuet ruodot latisti nautintoa. Itsellä ei riittänyt intoa jäädä riuhtomaan ruotoja, vaan söin ruotoineen. Onko hummeri aina purkkamaista? Kvenellin sisällä ollut hummeri ei millään olisi halunnut tulla syödyksi, mutta työvoitto itselleni. Maussa ei ollut vikaa!





Viini numero 4: Menun virallinen viini oli loppu, joten tilalla oli 12cl Perpetual 2016, Priorat, Torres, Spain. Tuoksu pehmeän hedelmäinen, jopa kukikas. Maku tyypillinen espanjalainen, ryhdikäs, muttei päällekäyvä. Helposti juotava. Menisi itsellä jopa seurusteluviininä.


Ruokalaji 4 oli seuraavaksi vuorossa: Wild Duck & Calvados, villisorsaa ja Calvados kastiketta. Villisorsa yllätti minut positiivisesti. Ruokalaji oli paras ns. liharuoista (kala on lihaa). Paistoaste medium ja maku ihana, maksamainen. Liha oli tummaa ja helposti leikkautuvaa. Todella mureaa. Mutta perunanyytti sienillä oli sitävastoin mielestäni koko menun heikoin lenkki. Ainoa ruokalajin osa, josta jäi iso osa syömättä. Koostumus oli outo ja maku ummehtuneen oloinen. Ja näin siis minun mielestä.

Tässä kohdassa oli jo melko kylläinen. Jos olisin ollut jossain muussa ravintolassa syömässä, niin en olisi enää ottanut jälkiruokaa, mutta nyt se kuului mukaan menun, niin rohkeasti kohti makeaa huipentumaan.

Viini numero 5. jälkiruokaviini: 8cl Passito di Noto 2017, Planeta, Sicily,  Italia. Extra-ultra makea jälkiruokaviini. Lähinnä mieleen tulee siirappi, ei niin sokerinen, mutta makeus on samaa luokkaa.


Ruokalaji 5 jälkiruoka: Almond & Cloudberry eli mantelileivos ja lakkaa. Valkosuklaa kreemiä, mantelijäätelöä sokeiroitua lakkaa ja mantelileivos vei kielen mennessään. Manteli taittoi äkkimakean jälkkäriviinin makua mukavasti. Oli todella ihana päätös ruokailulle.


Clubikortilla tämä kokonaisuus maksoi 109€/henkilö viineineen. Itse olen "runsaasti" syövä, ja epäilin että pitääkö mennä nakkarin (eli Mundo) kautta jatkamaan iltaa, mutta ei tarvinnut. Ruokaa oli riittävästi ja kun ruokalajien välillä oli odottelua, niin sillä huijaa ruoansulatusta. Tunti 50 minuuttia meillä meni kokonaisuudessa aikaa ruokailuun. Suosittelen lämpimästi kiireettömään Bon Vivanteen ruokailemaan. Ja saa Bon Vivantessa muutakin kuin tuon Menu Nordicin. Myydään pelkkää pääruokaakin, mikäli ei useamman lajin kokonaisuus ole se juttu. Itselleni tuo oli ihana uusi kokemus. En kadu, vaan menen käymään toistekin!

Ja palvelu Bon Vivantessa on aivan omaa luokkaansa. Kerrotaan kaikki tarpeellinen ja vähän ylimääräistäkin ruoasta ja viineistä. Ja osataan vastata kysymyksiin, joita tulee mieleen. Tuntui kuin miehistö olisi oikeasti kiinnostunut asiakkaan kysymyksistä ja kommenteista. Palvelusta arvosanaksi 10+




lauantai 6. huhtikuuta 2019

Siemennäkkäri (gluteeniton) ilman jauhoja ja munia


Ikuisena laihduttajana etsin aina oikotietä onneen ja noudatan VHH (Vähä HiiliHydraattista) ruokavaliota lähes koko ajan. Tuo tarkoittaa sitä, että KAIKKI jauhot on boikotissa. Ja kun jauhot on suljettu ruokavaliosta kaikessa muodossa, niin leipä on melko vähissä, paitsi siemennäkkäri.
Tämä siemennäkkäri sisältää kokonaisuudessaan (siis koko uunipellillinen) noin 19g/HH. Eli huoletta voi napostella menemään. Samalla katoaa omalta osalta myös suolaisen himo, koska tässä maistuu suola, vaikkei sitä edes paljoa mene taikinaan. Yleensä purkitan valmiiksi kahden näkkärin kuivat aineet valmiiksi. Sekoittelen pyörittelemällä purkkia.

Siinä on yhden siemennäkkärin kaikki kuivat aineet purkissa.


Sitten asiaan.
Taikinaan tulee siemeniä! Itse käytän:

-auringonkukansiemeniä 1dl
-chiansiemeniä                 1dl
-kurpitsansiemeniä          1dl
-seesaminsiemeniä          1dl
Lisäksi taikinaan tulee:
-suolaa                        alle 1tl
-kiehuvaa vettä                2dl
-ruokaöljyä                    0,5dl

Eli 4dl siemeniä oman maun mukaan. Chia on kuulemma tärkeä osa, koska se sitoo koko näkkärin, eli sitä on "pakko" olla mukana. Muuten saa vaan paahdettuja siemeniä pellillisen.

Lisää siemenien sekaan vajaa teelusikallinen suolaa ja sekoita hyvin. Ensimmäiseen taikinaan laitoin kokonaisen teelusikallisen ja oli liian suolaista, vaikka olen suolaisen ystävä.

Keitä 2dl vettä ja kaada se siemenien päälle. Sekoita tasaiseksi ja lisää 0,5dl öljyä. Itse käytän halpaa rypsiöljyä, mutta jokainen tehköön itse oman valintansa mitä haluaa käyttää. Anna mössön tekeytyä kymmenisen minuuttia. Tuolla ajalla chia imee nesteen itseensä ja turpoaa.

Siinä se on tekeytymässä. 

Sitten se siemennäkkärin vaikein osuus:
Levitä leivinpaperilla päällystetylle uunipellille TASAISESTI! Jos jostain kohdasta taikina on ohuempi se palaa helposti uunissa ja maku kärsii. Tyyli on vapaa. Itse levitän lusikkaa tai kauhaa apuna käyttäen. Joku toinen levittää toista leivinpaperia apuna käyttäen.

Siihen se levisi. 

Paista 175°C uunissa keskitasolla noin 40-60 minuuttia. Iso haarukka, mutta riippuu uunista kuinka kauan menee. Omassa uunissa tulee paras kun paistaa 42minuuttia.

Tässä kohdassa ei voi olla liian tarkka 


Kun näkkäri on saanut vähän väriä pintaan se on valmis. Jotkut jäähdyttelevät tässä kohdassa. Itse otan pizzaleikkurin käteen ja paloittelen (yritän paloitella) suunnilleen saman kokoisiksi paloiksi.

Eipä tullut tasaisen väristä taaskaan. 

25 palaa näkkäriä odottelee katoamista.

Maku on hyvä. Muistuttaa jonkinverran pop cornia =)

tiistai 2. huhtikuuta 2019

Samalta maistuivat, mutta kovin olivat eri näköisiä!

Tämä aihe tuli aivan vahingossa. Ihastuin Symphonyn Grill Housen Pepper Beef Stew nimiseen ruokaan. Mutta kun en pidä riisistä, niin tilaan annokseni muokattuna, eli riisin tilalle jotain muuta. Ukkokulta tilasi annoksen joka kerralla samana kuin se listalla oli.

Lopputulos olikin varsin mielenkiintoinen. Kuinka saman yrityksen eri aluksilla voikaan sama ruoka-annos olla niin paljon eri näköinen! Jopa samalla laivalla annoksen ulkonäkö vaihtelee, todennäköisesti kokista riippuen.

Annos 1. Silja Symphony 27.01.2019. 

Lisäke tuotiin erillisessä astiassa, kuten nykyään on tapana. Eli ruokaillessa saa ottaa lautaselle lisuketta juuri sen verran kuin haluaa. 

 Annos 2. Silja Symphony 16.02.2019 

Lihaa osunut annokseen hiukan vähemmän kuin tammikuussa. Maku oli sama. Myös rukola puuttui tällä kerralla lautaselta. Maku edelleen sama.

Muokkaamaton annos 2. Silja Symphony 16.02.2019 

 Annos 3. Silja Symphony 26.02.2019

Annoksen lihamäärä pysynyt kutakuinkin ennallaan. Rukola palannut lautaselle ja tomaattia oli runsaasti. Maku edelleen sama.

Muokkaamaton annos 3. Silja Symphony 26.02.2019

 Annos 4. Silja Europa 20.03.2019

Tomaatit ja rukola kadonneet, mutta tilalle tuli kulhollinen ratatouillea. Liha ja kastike oli erikseen omissa astioissa ja ranskalaiset "häkissä". Tämä annos ei ollut helppo syödä pienistä annosastioista, vai olikohan tarkoitus, että kaikki kipataan tuolle alla olleelle mustalle lautaselle? Maku edelleen sama.

Muokkaamaton annos 4. Silja Europa 20.03.2019

 Annos 5. Silja Serenade 29.03.2019

Lihat oli kastikkeineen erillisessä astiassa rukolan kanssa. Seassa myös muutama hillosipuli. Pienin annos viidestä, mutta riittävän kokoinen kuitenkin. Hankala syödä erillisistä astioista. Lautasta tarjottiin kesken ruokailua, mutta en katsonut enää siinä vaiheessa sitä tarpeelliseksi. Maku edelleen sama.

Muokkaamaton annos 5. Silja Serenade 29.03.2019

Eli tässä kyllä pääsee siihen lopputuloseen, että riippuu erittäin paljon miehistöstä keittiössä minkälaisen annoksen eteensä milloinkin saa. Makuun emme olleet pettyneitä kertaakaan, mutta hämmästytti tuo valtava ero annoksissa. Jopa niissä muokkaamattomissa.

Hintaa annoksella oli Symphonylla ja Serenadella 22€, Europalla hinta oli 19€ eli varsin kohtuullisen hintaisesta annoksesta oli kyse.

perjantai 18. tammikuuta 2019

Finlandian uudistuksien pikakatsaus 18.01.2019

Tuli varattua hetken mielijohteesta miniristeily itselle, ukkokullalle ja jopa Neon2:lle. Ja mikä parasta Finlandia oli juuri eilen palannut liikenteeseen Gdanskin telakalla käynnin jälkeen.

Pikaraporttini M/S Finlandialta ilman isoja höpinöitä, olkaa hyvät:



 Pientä keskeneräisyyttä

Mutta ei kauaa

Tähän oli ilmestynyt pari baarijakkaraa

 Istumapaikkoja on runsaasti, mutta...






 Pelikoneiden takana oli rauhallinen paikka, jonne pääsee myös pubista

 Paljon istumapaikkoja

 Naissaari oli hieno

 Kaunis kokonaisuus

 Erityisesti pidin tästä ryhmästä


 Oikealla näkyvien pöytien eteen tulee tuoleja

 Pientä keskeneräisyyttä täälläkin

 Lennossa rakennetaan uutta

 Valmista oli ennen satamaan saapumista

Hissillä pääsee potkurille?