Moni ei uskalla lähteä reissuun perjantaina 13. päivä, koska se on muka epäonnen päivä. Matkaa varatessa Tallink Siljan
nettisivulla moinen taikausko ei tullut mieleenikään. Valitsin matkan sen mukaan koska ukkokullallani on vapaata viikonloppuna. Itselläni on vain viikonloppuisin vapaata.
Perjantai 13. päivä tuli. Kaikki sujui niin kuin minä tahansa muunakin päivänä sujuu, leppoisasti kovaa matkakuumetta potien. Työnteko piti onneksi ajatukset kasassa ja aika kului nopeasti asiakkaita palvellessa. Pari tuntia ennen päivän virallista päättymistä nappasinkin matkalaukkuni ja ryntäsin puolijuoksia bussipysäkille. Ihana merimatka on alkamassa aivan kohta!
Metrossa olikin sitten ylimääräistä ohjelmaa: lipuntarkastajat! No eipä huolta lipuntarkastajista. Säästin 80€ rahaa maksamalla matkalipun jo lippuportilla. Vaunussa oli neljä liputonta matkustajaa. Tarkastajat olivat ystävällisiä ja antoivat liputtomien matkata päämääräänsä, eikä joutuneer Sörnäisissä poistumaan.
Rautatieaseman ratikkakatoksen alle jäin odottelemaan 15.30 ratikka kakkosta. Ukkokultanikin ehti jopa samaan ratikkaan. Taisi olla jo kolmas kerta kun törmäsimme samalla pysäkillä.
Hyväksi todettu aikataulu. Ratikka tulikin sitten aivan täyteen. Suurin osa rautatieasemalta kyytiin tulleista joutuivatkin seisomaan Olympiaterminaalin pysäkille asti.
Terminaalissa pääsinkin suoraan jonottamatta Club One Gold jäsenien omaan check inniin. Ystävällistä ja hymyilevää palvelua sain jälleen. Ja muistin ostaa jopa
laivarahaa, jolla saa paremmin pistesaldoa kartutettua. Hyttimme siirrettiin alkuperäisestä sijainnista ylemmälle, 10 kannelle, asiakaspalvelijan toimesta.
Paikkamaalausta
Vaikka laivalla olisi ollut Grease musikaalin esitys, emme olleet sinne lippuja varanneet. Se oli jo useaan kertaan tullut nähtyä.
Hytti oli jo tutuksi tulleen näköinen, kahden hengen hytti merimaisemalla ja televisiolla. Ei mitään moitittavaa hytissä. Jopa ikkuna oli yllättävän puhdas, että siihen oikein kiinnitti huomiota. Ja sijainti pitkästä aikaa oikealla sivulla. Vasemmalla puolella on tainnut mennä jo vuosi.
Kello kun löi 17.00 ja tuli kuulutukset että Serenade lähti matkaan, mukana 34 eri kansalaisuutta. Ja niin lähdimme mekin, New York:iin katselemaan maisemia. Toivoimme, että reitti lähtisi kohti Porkkalaa ja niin kävikin. Pääsimme ihanalle rantareitille.
Tupa täynnä
Ei millään olisi malttanut poistua maisemia ihastelemasta, mutta nälkä alkoi vaivata ja Taxfree Superstoressakin pitäisi mennä käymään. Ravintola vaihtoehtoja menimme miettimään Wine Bar & Shop:iin. Siemailimme kuohuviiniä ja vertailimme vaihtoehtoja.
Päätimme mennä El Capitaniin pihville. Jonottaa ei tarvinnut, vaikka laivassa oli todella paljon matkustajia. Pääsimme mukaville paikoille ravintolan sisälle ja tutut valinnat tuli ruoaksi. Nyt oli alkuun otettu jopa aperitiivitkin.
El Capitanin pihvit eivät pettäneet taaskaan. Täydellisesti paistettu mediumiksi mureni itsekseen suussa. Pöydissä oleva BBQ kastike kruunasi paahdetut perunat. Nälkä lähti, mutta pitihän sitä jälkiruoka kuitenkin ottaa: jäätelöä. En muistanutkaan kuinka hyvältä mustikat maistuivatkaan. Vadelmakastike hurmasi ja itse jäätelö suli suussa. Appelsiinisalaatti piristi annosta ja pisteenä iin päällä ananaskirsikka.
Lautasessa näkyy ikä ja aika raitoina
Ruokailun jälkeen olikin jo aika vetäytyä hyttiin. Arkiaamun herätys ja ihanaa ruokaa vatsan täydeltä on autuaallinen yhdistelmä. Missikisat ja pätkä elokuvaa tuli nähtyä ja uni tuli vanhojen silmiin. Herätystä en ollut laittanut ollenkaan, koska ei ollut pakko mennä aamiaiselle, jollei halua.
Noin puolitoista tuntia ennen Tukhomaan saapumista olinkin jo virkeä ja valmis uuteen päivään. Kello kun oli niin vähän, niin en herättänyt ukkokultaani, vaan hiljaa avasin verhon ja hoidin pikaisesti aamutoimet. Tavolatan aamiainen huusi jo nimeäni. Verho takaisin alas ja kannelle 6. Siellä olikin jo täysi tohina päällä. Aamiaispöydät notkuivat herkkuja jotka on tulleet jo tutuiksi. Heti sisään tullessa tarjottiin Bellini ja sai itse valita missä ruokailen. Sain mukavan paikan merimaisemalla. Kahvin saavuttua pöytään kävin tekemässä pari kierrosta herkkujen ympärillä. Ihana ja täyttävä aamiainen oli edessäni. Nyt ei tarvitse juosta mihinkään ennen kuin lautaset on tyhjät.
Aamiaisen jälkeen oli jo hyvä mennä herättelemään ukkokultakin, koska oli enää parin kymmenen minuutin aika satamaan pääsyyn. Eihän meillä mikään kiire laivasta ulos ollut. Eikä sääkään ollut parhain mahdollinen, muttei satanutkaan. Viileää ja tuuli jonkin verran. Odottelimme, että Romantika saapui satamaan ja katselimme ihmisvirtaa. Ei ollut Romantikalta tulijoilla isoja olutlasteja raahattavana kuin muutamalla henkilöllä.
Letkulla pestiin ikkunoita
Täällä sitten jynssättiin harjoilla
Kun pahin ihmisvilinä oli mennyt menojaan lähdimme mekin käymään ulkona. Kävelimme rauhallisella tahdilla terminaaliin ja sieltä ulos. Kylmä tuuli karkoitti kaupungille menemisen intoa, joten suuntasimme käymään ICA:ssa. Tutuksi käynyt kauppa sekin jo on. Muutamat tuliaiset mukaan ja takaisin laivaan.
Ikkuna puuttuu
Ikkunat olikin lattialla
Ja nyt jo paikoillaan
Hytissä olla köllötettiin ja kuulutuksissa kerrottiin, että Euroviisuja näytetään laivan discossa, eli New Yorkissa. Ajatuksena olikin, että sinne menemme viisuilemaan.
Serenade lähti aikataulussaan 16.45 paikallista aikaa ja lähtöä seurasimme hytistä. Vierassatamassa oli tuttu laiva. Turistikausi on Tukholmassakin täydessä vauhdissa ja laivoja voi bongata jokaisella matkalla.
Costa Luminosa
Lähdimme laivavieraan kuvaamisen jälkeen New Yorkiin tarkastamaan paikkoja, mistä voisi seurata viisuja hyvin. Telkkareita olikin vähemmän kuin Sympalla, tai ei ainakaan loungen puolella sellaista ollut. Ilmapalloja oli kyllä ja paljon iloisia lapsia lasten discossa. Lasten disco on Greasen takia evakossa New Yorkissa.
Ihan hyvä paikka sekin on discoilla. Emme sitten halunneetkaan mennä enää New Yorkiin viisuilemaan, vaan päätettiin yksissä tuumin, että hytti on katseluun paras paikka, vaikka hytin juomatarjonta ei ole kummoinen.
Laskeuduimme hissilla kannelle 7 ja suuntasimme Old Port Pubiin ottamaan yhdet suuntaa antavat. Taas piti miettiä mitä syödään ja missä.
Itse löydän kaikilta listoilta mieleisiä ruokia, eli rajoittuneempi saa tehdä valinnan. Päädyttiin mennä tutkimaan Tavolatan tarjontaa ja löytyi kuin löytyikin sieltä molemmille annokset. Aamiaiseni oli sen verran runsas, että itselle riitti pelkkä pääruoka: lohta. Ukkokulta taasen A-luokan lihansyöjänä löysi pihvin. Ruoka oli ihanaa. Oliivit ei ole ollut koskaan mun juttu, eikä ollut nytkään. Oliiviöljy maistui oliiviöljylle. Pitäisi varmaan perehtyä niihin paremmin.
Vodkalime
Ruokailun jälkeen oli jo aika mennä euroviisuja odottelemaan hyttiin. Siinä kanavasurffatessa silmiin osui laivan oma kanava Atlantis Palacesta ja menossa oli Grease. Äänen kanssa olisi ollut ihan miluisaakin katsottavaa, mutta kyllä tuota katseli ilman ääntäkin.
Viisutkin alkoi ajallaan ja välillä piti katsella Maarianhaminaa. Maarianhaminasta kun poistuttiin, niin vedettiin jo verhokin alas ja keskityttiin viisuihin, ja nukkumatti korjasi satoa. Kesken pisteiden laskun olin ottanut tirsat. Havahduin telkkarista kuuluviin huutoihin, että Ukraina on voittanut euroviisut. Nyt telkkari sammuksiin ja herätys tilaukseen, ettei herää siivoojan koputuksiin.
Aamulla oli ihana yllätys kun avasin verhon: olimme tulossa takaisinkin rantareittiä! Koskaan aikaisemmin ei ole näin onnekkaita oltu reittien suhteen. Todella kaunis reitti.
Valitettavasti tämäkin matka oli lopuillaan. Matkalaukut täytetty tuliaisilla ja odottelimme rauhassa isomman ryntäyksen katoamista Helsingin sunnuntaiaamuun. Noin parisen kymmentä minuuttia vetkuttelimme ja päätimme poistua niin hyvin onnistuneelta matkalta.
Kiitos jälleen Silja Serenaden ihanalle henkilökunnalle ja kiitos Tallink Silja! Nähdään varmaan taas kohta!
Hei, hei!
